Vyöhyketerapia on yli 5000 vuotta vanha hoitomenetelmä. Terapiaa on käytetty laajalti mm. Pohjois- Amerikan intiaanien parissa, Etelä-Amerikassa, Egyptissä, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Vyöhyketerapia löydettiin uudelleen 1900-luvun alussa ja terapian tunnetuimpina kehittelijöinä pidetään amerikkalaista korva-, nenä ja kurkkutauteihin erikoistunutta tohtoria F. Fitzgeraldia ja hänen oppilastaan Eunice Inghamia.

Refleksologia eli vyöhyketerapia on kokonaisvaltaista kehoa, mieltä ja tunteita tasapainottava hoitomuoto, joka soveltuu kaikenikäisille. Terapian tarkoituksena on aktivoida kehoa parantamaan itse itsensä. Hoito tapahtuu hieromalla ja painelemalla jalkapohjan, koko jalkaterän, käsien tai korvien alueella olevia sisäelinten heijastevyöhykkeitä. Heijastealueiden hieronta aktivoi vastaavan alueen elimen toimintaa kehossa, mikä edesauttaa terveyden ylläpitoa ja hoitaa mahdollisia häiriötiloja.

Vyöhyketerapia sopii hyvin esimerkiksi stressin, päänsäryn, lihasjännitysten ja unettomuuden lievittämiseen sekä hidastuneen aineenvaihdunnan vilkastuttamiseen. Vyöhyketerapiasta on saatu apua muun muassa ruoansulatus- vaivoissa, hormonaalisissa häiriöissä, raajojen kylmyyden ja huonon verenkierron hoidossa sekä vauvojen koliikissa.